Alehaukka kun olen, niin en voi kävellä edes marketissa vaateosaston ohi. Moni pitää markettishoppailua junttina, tai sitten sieltä ostetaan korkeintaan ne sloggin valkoiset tait. Mutta minä en voi vastustaa kurkkausta ihan vaatepuolelle. Olen niin monesti löytänyt kivoja juttuja tuosta ihan meidän lähi cittaristakin. Ja aina joku kaveri sitten kehuu ostoksiani ja yllättyy, kun kerron sen olevan marketista.
Niinpä siis on tämäkin mekko cittarista. Vieläpä huokeaan 7euron hintaan. Janina Fryn (onko se Fry nykyään..?) kokoelmasta. Janina siis ilmeisesti tekee marketeille ja halppis kauppaketjuille mallistoa, josta muuten löytyy armeliaasti kokoja meille plussatytsyillekin! Kaikki vaatteet eivät laadulla ainakaan ihastuttaneet, mutta kyllä siellä muutama helmikin oli joukossa. Itse rakastan tätä mekkoa ja se päätyi eräille 85-vuotissynttäreille.
Hiukset olivat kyllä vastahankaan tuona päivänä. Taas. Mikä siinä on, että ihmisellä on pakkomielle otsahiuksiin, mutta kun ne on niin perhanan oikukkaat ne hiukset, että otsahiusten kanssa eläminen on yhtä tuskaa. Puolet ajasta se sojottaa ylöspäin ja puolet ajasta siihen tulee ihana Rayman-efekti keskijakauksineen. Silti se pitää aina leikata. Oh well, pieniä on ongelmat jos ne koostuu otsahiuksista.
-Reeta