Ennen pitkäperjantai oli kovin kovin pitkä ja jotenkin synkkä. Vaikkei meillä kotona raamatullisesti synkisteltykään, on päivästä silti jäänyt jotenkin apea muistikuva. Ehkä se johtuu siitä, että lapsena odotti niitä suklaamunia malttamattomana ja perjantai oli turha odotuspäivä ennen iloista pääsiäistä.
No, nykyään tilanne on toinen. Pitkäperjantainakin voi tehdä mitä lystää ja pukeutua vaikka punaisiin sukkahousuihin lähtiessään vierailulle. Hyvää ruokaa, juomaa ja iloista seuraa, niistä on tämä pääaiäisloma tehty. Ja tietysti auringonpaisteessa, ihanasta.