Loviisasta matka jatkui pikavisiitille Porvooseen, joka lukeutuu kyllä yhdeksi meikäläisen lempparikaupungiksi Suomessa. Siellä on aina yhtä ihanaa käydä, oli se sitten pitempi visiitti tai lyhyempi. Itselleni on lähinnä näitä lyhempiä vain sattunut kohdalle, mutta aina se jaksaa piristää! Tämänkertainen visiitti kesti jopa hurjat 1½h, mutta juuri sopivasti ehdittiin tavata ystäväämme ja herra S:n bestmania Juhaa. Päätettiin mennä johonkin paikkaan istuskelemaan ja Juha ehdotti meille Porvoon Paahtimoa. Taisin rakastua kyseiseen paikkaan ja on aivan satavarma, että seuraavan kerran kun Porvooseen eksyn, niin käyn tuolla uudestaankin. Rakennus, missä paahtimo sijaitsee, on ihan älyttömän upea ja sijaintikin tuolla tavalla vaatimattomasti aivan rannassa.. Mehän itseasiassa istuimme paatissa, joka oli kiinnitettynä paahtimon kylkeen.
Olin aamusella väkertänyt hiuksistani ilman taustapeiliä (krhm. ai mitenniin peilin uupumisen huomaa...) tuollaisen maailman iiseimmän kampauksen, joka toimi varsin mainiosti kun lämpöasteita oli enemmän kun laki sallii ja koko ajan kauhee soija päällä.
Tältä mää näytin muuten! Hiuskoristeet omasta putiikista, mekkokin omaa käsialaa ja on meinaa yks parhaista kesän trikoomekoista!
Porvoosta matka jatkui kohti hyvän ystäväni Gigi Pralinen kotia Orimattilassa. Tämä oli kyllä meikäläisen lomareissujen henkilökohtainen kohokohta koska: HEVOSIA, MEMMUJA (lehmiä), LANDEPAUKKULAA, TRAKTOREITA, IHANA GIGI JA SIKAHYVÄÄ RUOKAA! Näin niinkun hillitysti ilmaistuna.
"Iiihihihiihihiiii!!"
Kauheesti oisin hevosia halunnu paijata, mutta en sit uskaltanu koska oisin varmaan palannu Tampereelle pari sormea köyhempänä..
Siel oli pikkuheposiakin!!! ÄÄÄ!!
Yksi ultimaattinen suoraansanottuna kateuden kohteeni on kyllä Rouva Pralinen ja hänen herransa koti. Kauheen kiva palata näistä maisemista aina johki Tesoman kerrostalokämppään..
MUTTA SITTEN KUULKAA! (anteeksi tämä liiallinen Capsin käyttö, mutta ei tälle innostukselle mitään mahda..) Siinä vaiheessa kun maatalon isäntä kysäisi, että halutaanko lähteä testaamaan traktorilla ajamista, niin pääs helvetti irti. Noin niinku hyvässä mielessä ehkä kuitenkin.
Isäntä oli sen verran kreisi, että vei meidät noiden valkosten dinosauruksen munien luo ja opetti meidät siirtelemään ne pellolta nätisti riviin pellon laitaan, itsehän olen ollut traktorin kyydissä joskus alle metrin pitusena ja tuo mun karvanaama ei kai koskaan, kyseisen laitteen ajamisestahan ei ollut mitään maailman hajua. No mehän ensikertalaisina herra S:n kanssa tehtiin työtä käskettyä (tai siis minä tein aluksi ja tuo karvanaama vasta vähän myöhemmin, kuin totesi että mä tein homman vähän liian hyvin, että pitihän hänenki näyttää) ja loppujenlopuksi isäntä jätti meidät hoitamaan homman täysin keskenämme. Siellä me sit hilluttiin pitkin peltoa ilman puhelinta tai mitään muutakaan yhteyttä muuhun maailmaan ja lohtuna oli lause:"Tulkaa sitten takas kotiin jos kyllästytte", jaa millä? Ai kato nii tällä traktorilla ilmeisesti... EHHEH.
No jossain vaiheessa isäntä tuli takaisin kera mönkijän ja käski meidän ajaa sillä kotiin. Minähän en siis myöskään mönkijän päällä ollut koskaan istunut, mutta tulipahan sekin testattua ja sanoisinko, että astetta rendelimpää, että just MINUT pyydettiin sillä meidät kyysäämään kotiin, eikä karvanaaman. Mjeeehehehehhe...
Töistä kotiin palattua meitä odotti siideri, sauna ja maailman parhaimmat burgerit. Sen jälkeen ehkä vähän viini jos toinenkin... krhm.
Aamulla elämän pelasti uintireissu, josta ihanana muistona tämä ryhmäkuviokelluntayritelmä.. ollaan selkeesti kyllä pro.
Oli meillä vielä yks Helsingin reissukin tuossa, mutta sieltä ei siunaantunut sen enempää kuvia tai muutakaan, kun hengattiin vaan! Mutta mulla oli ihan mahtava lomantynkä, toivottavasti teilläkin ihmisillä :)