Eli tarina siitä, kuinka päädyin eräänä keskiviikkona tissiliivisilläni ryhmäliikuntatunnille.
Olin viime viikolla mukana Intersportin ja Reebokin järjestämässä Sisu Bootcampissa, josta varmaan olettekin jo nähneet makeaa kuvamateriaalia pitkin blogosfääriä. Päivän pihvi oli Reebokin ja konseptijumpistaan tunnetun Les Millsin yhteistyö* ja sen kunniaksi lanseeratut vaatteet, joita pääsimme mekin mallailemaan ensin kaupassa ja sitten itse toiminnassa.
Olen aina ihaillut ihmisiä jotka kehtaavat urheilla ns. treenitopissa, jota myös urheilurintaliiveiksi meillä päin kutsutaan. Bikineissä kyllä kehtaa vedellä pitkin rantoja, mutta jostain syystä veteen liittymättömän urheilun olen tykännyt suorittaa napaläskit häveliäästi peittäen. Mutta kerta se on ensimmäinenkin, ja kun kerran olen jo mieltynyt pituutensa puolesta törkeän rajamailla olevissa shortseissa treenaamiseen, niin miksei sitä vähän paljastelisi nahkaansa muualtakin. Joten päätin kauhustani ja edellisen illan järkälemäisestä tattipastasta huolimatta vetää päivän treenin ilman pitkää paitaa.
Kun uudet treenikamppeet oli saatu viriteltyä, meidät bloggaajat kiidätettiin ehkä makeimpaan treenipaikkaan jossa olen päässyt punnertamaan: jäänmurtaja Urhon kannelle. Siellä meitä odotti Les Millsin intervallijumppa Grit. Itselleni ainoa tuttu Les Millsin konsepti on BodyPump jostain vuosien takaa. En ole mikään ryhmäliikuntaihminen, jos sillä tarkoitetaan muutakin kuin yhteistä kärsimystä porukalla, mutta onneksi Gritissä ei tarvinnut kuunnella rytmiä tai musiikkia tai liikkua minkään valtakunnan koreografian mukaan.
Ei puolen tunnin jumpasta silti kommelluksitta vältytty. Konseptijumppien etu ja kirous on juurikin konseptissa: jos tietää mitä on tekemässä, voi keskittyä treenaamiseen, mutta ensikertalainen on iloisesti ja totaalisesti pihalla, kun 20 tai 45 sekunnin välein pitäisi olla jo suhaamassa eri liikettä. Nyt kun minua on parisen vuotta valmentanut melkoinen tekniikkanatsi, joka painottaa ensisijaisesti liikkeiden laatua määrän ja nopeuden edellä, vähän tuntui kummalta yrittää ehtiä punnertamaan paitsi syvälle myös ihan helvetin nopeasti, joten oli pakko valita näistä jompikumpi. Kenties jos kävisi tällaisessa muutaman kerran, pääsisi eroon kiireen tunteesta ja ehtisi hoomoilastelun sijaan pinnistää vielä pari toistoa lisää. Hanurissa kyllä poltteli iloisesti ja hiki roiskui pitkin jäänmurtajan kantta, kun pistettiin hyppien, karhukävellen ja punnertaen hirveällä höökillä - jos nyt ei oikeaa liikettä oikeaan aikaan mutta jotain kumminkin. Hienoa on kyllä nähdä, että kovalla teholla tekeminen on tullut jäädäkseen myös konseptijumppien maailmaan, eikä ryhmäliikunnan tarvitse enää olla pelkkää sivuaskellusta diskohittien tahtiin.
Entä miten meni napasilteen jumppaaminen? Oikein mainiosti. Ainoastaan suosittelen mahakosketusta muualla kuin märällä jäänmurtajan kannella. Hrr.
*Reebokin ja Les Millsin yhteistyö ulottuu vaatteiden lisäksi itse jumppaamiseen: Reebokin kamoja Intersportista ostavat pääsevät jumppaamaan Les Mills -tunteja järjestäville saleille ilmaiseksi ja jumppaamalla taas voi saada halvennusta Reebokin kamoista. Lisäinfoa täältä.
Yhteistyössä Reebok ja Intersport
Kuvat Onevision.fi