Syksy etenee ja pikkujoulukausi uhkaa. Vaatekaapissa roikkuu vain vääränkokoisia, vääränmallisia tai liikaa käytettyjä loimia. Lapsi vihaa kaupassakäymistä. Mitä tekee äiti?
Väärin arvattu! Nettikauppoihin ei tällä kertaa uskaltauduttu (multa on vieläkin tänne kirjoittamatta juttu siitä, miten kävi, kun uuteen nettivaatekauppaan törmäsin... Kuusi paitaa ja yksi mekkoko sieltä mukaan lipsahti?), mutta tilaisuus teki varkaan: oli tarkoitus mennä aikaiselle illalliselle toisen äiti-lapsi-parin kanssa intialaiseen, mutta ravintolapa ei auennutkaan viideltä vaan puoli kuudelta. Luppoaikaa! Ja vieressä oli Oasis, yksi high street -suosikeistani. Niinpä rattaissa istunut kauppakaveri lahjottiin kuivatuilla hedelmillä, mutsi nappasi sovituskoppiin kuusi ensiksi käteen osunutta kimaltelevinta riepua, suoritti vaatteidenvaihdon ennätysajan kauppakaverin protestoidessa heittelemällä kenkiään, sukkiaan ja tuttiaan - ja poistui vaatekaupasta kimallepaidan, kimallemekon ja pitsipintaisten farkkujen kanssa. Result!
Pikkujouluissa pitää kimaltaa. Eikö?
Nyt pitäisi vain päättää, laittaako sinne pikkujouluihin päälle mekko vai paita ja farkut.
Mekko?
Paita?
Mustista farkuista on hitsin vaikea saada kuvaa hämärässä kylppärissä.
Koruilla vai ilman?
Oho, vähän tärähti. Sitä erhettä ei ennen olekaan tälle bloggaajalle käynyt.
Ja ennen kaikkea: olenko niin hullu, että raahaan Suomeen viikonlopuksi ja yksiä bileitä varten kolmet kengät? Yhdet joilla pysyy pystyssä Helsingin kaduilla, toiset joilla pysyy pystyssä itse juhlissa - ja sitten nämä, joilla ei pysy pystyssä, joilla ei voi kävellä, mutta, ah ja voi, jotka ovat niin kauniit...?
Kerran mullakin oli elämä, jossa tuollaisia voi edes kuvitella käyttävänsä...
(Mekko, pusero ja farkut Oasis, kaulakoru Phase Eight, korkkarit Manolo Blahnik. Kylpylelut mistä lie, musta vanerikissa Tukholmasta.)
Dilemmaa kerrakseen.
Mitä teidän pikkujoululookiin kuuluu tänä vuonna?
P.S. Mielipiteitä saa kertoa! Mekko vai paita? Kaulakoru vai ilman? Turhamaiset vai mukavat kengät?