Sen tietää siitä, että juhannus on tällä kun jääkaappi on täynnä ruokaa ja kesän ensimmäiset mansikat on perattu. Mansikoita on ollut yli kilo, mutta osa niistä on syöty jo tänään kuten vaa'asta näkyy ja loput mansikat säästetään kesän ensimmäistä mansikkakakkua varten. Nämä eivät ole mitään Espanjan tuontimansikoita vaan tuoksuvat ja maistuvat yhtä makeille kun metsämansikat suoraan puskasta kerättyinä.
Juhannuskukat on kerätty yön taikoja varten. Valitettavasti kukkia ei ole ihan seitsemää eri sorttia sillä inhoan ötököitä sun muita, joten muutama eri lajike saa luvan riittää. Romantiikka oli kaukana kukkaniityllä kirmaamisesta kun väistelin kiljuen paarmoja ja hämähäkkejä.
Kesäpaikkamme terassille on ripustettu kesäkukkia, jotka tuoksuvat joka kerta kun terassin ohi kävelee. Kukat on ripustettu vanhaan ikkunankarmiin, jonka äitini pelasti kun kotipaikkakuntamme keskustan vanha puutalo purettiin.
Varma juhannuksen merkki on se, että kuvien ottaminen ulkosalla päättyy hyttysten hyökkäykseen. Kai se on vain hyväksyttävä, että myös hyttyset ja ötökät kuuluvat juhannukseen, kuten onneksi myös grillimakkara, rantasauna, musiikkia, merisää-tiedotukset radiosta, mölkkyä, Tauskin keikka (tämäkin on vain hyväksyttävä, että Tauski kuuluu juhannukseen kuten hyttysetkin), ystäviä, pyöräretki ja löhöilyä laiturin nokassa.
Saavuimme siis eilen kesäpaikallemme ja nukuin yli 10 tunnin makeat yöunet. Päivän meinaamme ottaa rennosti ja illalla suuntaamme ystävien kanssa katsomaan Tauskin keikkaa. Aika surullista, että viimeisin keikka, jossa olen ollut oli Tuksun keikka, joten ei tästä keikat ainakaan pääse pahenemaan. Lähdemme keikalle illalla matkaan kuitenkin seikkailumielin polkupyörien kanssa ja tapaamme samalla ystäviämme. Keikkapaikka sijaitsee meren rannalla, joten otamme mukaan matkajuomaa, viltin, musiikkia ja syötävää. Ei se keikka niinkään vaan se matka keikalle ja ystävien seura. Niinhän sitä sanotaan, että seura ratkaisee.
Ihanaa ja taijanomaista juhannusta kaikille! :)
-Sara