Kaupallinen yhteistyö suomalaissuunnittelija Heli Kauhasen kanssa.

Aurinkoista sunnuntaita! Otin itse heti aamulla kameran käteen ja istuin blogihommiin, sillä sain mahdollisuuden järjestää kivan arvonnan teikäläisille kotimaisen korusuunnittelijan Heli Kauhasen kanssa: arvon yhdelle lukijalleni sadan euron lahjakortin Helin nettikauppaan. Helin suunnitelemat ajattomat korut valmistetaan kotoisasti Lahdessa, siellä meikäläisen anoppilan naapurissa. Netistä löytyvän valmiin malliston lisäksi Heliltä voi muuten tilata myös uniikkikoruja.

Voit osallistua 100€:n lahjakortin arvontaan näin:

Tutustu koruvalikoimaan nettikaupassa, ja kerro kommenttiboksissani, mikä Helin korumalliston koruista oli oma suosikkisi. Jätä vastauksen yhteyteen sähköpostiosoite, josta sinut tavoittaa (vain yhteystiedolliset vastaukset ovat mukana arvonnassa). Olen yhteydessä voittajaan arvonnan jälkeen sähköpostitse.

Arvonta on voimassa lauantaihin 30.11.  klo 24.00 saakka.

Löysin Helin mallistosta heti omat suosikkini: modernin, yksinkertaisen Tube-kaulakorun ja mattapintaisen, tuulesta syntynsä saaneen Boforia -sormuksen.

Pidän näistä koruista siksi, että ne eivät huuda läsnäoloaan, mutta laittavat sen pienen viimeistelevän pisteen arkipukeutumiseen. Hopea on yleensäkin koruissa erityisesti mieleeni, vaikka toisinaan on kiva kimallella kullankin kanssa.

Mutta nyt, hus hus kurkkimaan, jos arvonta kiinnostaa :) Leppoisaa päivänjatkoa <3

Blogi on tämän viikon suorastaan pursonnut ruokajuttuja, joten esitellään vaihteeksi asuja.

Tämä kultasävytteinen kokonaisuus oli viikonloppuna päälläni kummityttömme ristiäisissä. Asu on melkeinpä kokonaan Jenkkituontia. Kultakirjailtu mekko & vyö (Wish) ovat New Orleansin hankintoja. En ole oikestaan yhtään kullanväristä tyyppiä, mutta jotenkin Amerikassa tuntui, että sitä sävyä oli jokapuolella tarjolla? Ihastuin sitten tuohon kultakirjailtuun mekkoon niin paljon, että ostin sen silläkin uhalla, että kultakausi on vain ohimenevä juttu. Myöhemmin hankin vielä kultasävytteisen bleiserinkin ja itseasiassa viimeisimpänä, perjantaina Saaran suosittelemaa kynsilakkaa. Ehkä kulta on kimalluksineen aika sopivaa kaiken tämän pimeyden keskelle?

Musta bleiseri toi harmoniaa asuun. Se on ostettu Amerikasta myöskin, Alabamasta itseasiassa, niin hullulta kuin kuulostaakin. Satuimme siellä yhdellä ostarilla erään tavaratalon loppuunmyyntiin, jossa kaikki tuotteet olivat vähintään -65%. Juuri sinäpäivänä naisten tuotteista oli muistaakseni -20% lisäalet, joten hamstrasin sieltä yhden hameen ja kolme bleiseriä, joista yksi on tämä Calvin Kleinin. Hinnaksi jäi naurettavat $16. Myöhemmin näin muuten samaa jakkua toisissa tavarataloissa, noin kuusinkertaisella hinnalla :)

Kultaiset korkkarit ovat aiempien vuosien hankinta, Amerikasta nekin. Ovat palvelleet tosi hyvin "merkittömiksi" kengiksi. En muista edes, että olisin tämän viiden vuoden aikana vaihtanut korkolappuja kertaakaan? Toisaalta, aika harvoin tulee tilaisuutta sipsutella kultaisissa kengissä :)

Semmoinen se lauantain asuni, olin itse ainakin tosi tyytyväinen stailiini.

Mitäs sanotte, onko kulta nyt nousussa oleva sävy?

<3: Tyyne

"Viikko meidän kanssa" -sarja lähenee loppuaan.

Lauantailta ei ole juurikaan kuvia, sillä vietin lähes koko päivän menossa. Aamupäivällä suuntasimme pikkuneidin ja naapuritalon perheen kanssa kohti Messukeskusta ja Meidän viikonloppu -messuja.  Ykköskohteenamme oli maatilamessut, ja siellä olikin vaikka mitä eläimiä lasten ihmeteltävänä ja rapsuteltavana! Neiti odotti koko aamun lehmän ja possun näkemistä, ja äidin sydämen veivät veikeän näköiset laamat ja alpakat. Kävimme luonnollisesti myös lemmikkimessujen puolella katselemassa kissoja, koiria, papukaijoja, pupuja ja rottia. Neiti pääsi myös silittämään pientä, suloista angorapupua, ja oli tästä kovin mielissään. Kissoille napattiin tuliaisiksi hieman ruokanäytteitä, ja napattiinpa yksi pussi myös naapurin koiralle.

Outlet-messuilta tein löytöjä kotiin, ostin nimittäin kannellisen paistinpannun sekä kauan haaveilemani lampun keittiöön. Lampusta kerron lisää myöhemmin, kunhan saamme sen paikalleen.

Messuilu oli niin uuvuttavaa, että palattuamme piti äidinkin ottaa torkut, jotta jaksaisi iltaan asti. Tiedossa oli nimittäin työpaikan pikkujoulut. Ei juhliinvalmistautumista ilman kriisiä, tällä kertaa hius-kriisi. Päätin häivyttää juurikasvua sävyttävällä hoitoaineella. Lopputulos: tyvi pysyi edelleen yhtä harmaana kuin ennenkin, mutta värjätty osuus muuttui kirkkaan kupariväriseksi. O'ou... Sävy onneksi haaleni parissa pesussa inhimilliseksi.

Illan juhlalook:

+

+

+

+

+

=

Party party ja aamuyöllä kotiin. :)

Paita - Sisters point

Hame - O.i.s

Kengät - Zara

Laukku - Bijou Brigitte

Rannekoru - Seppälä

Parhaat illanistujaiset syntyvät usein spontaanisti, ilman turhaa viikkojen etukäteissuunnittelua. Tämä tuli taas todistetuksi eilen, kun vietimme ystäviemme kanssa pre-pikkujouluja. Varsinaiset tonttulakkibileet ovat vasta muutaman viikon kuluttua, mutta päätimme ottaa ex tempore -meiningillä pienen varaslähdön juhlakauteen.

Lauantai-ilta kului rattoisasti hyvässä seurassa talven ensimmäisen glögimukin äärellä, ja kylläpäs maistui muutes hyvältä! Piti heti tänään käydä ostamassa glögipurkki kotiin. :) Kepeää pikkujoulutunnelmaamme täydensivät joulutortut, piparit sekä tietysti ne tonttulakit.

Tästä onkin sitten oikein hyvä jatkaa kohti maanantaita ja työviikkoa.

whoopie. eilen juhlittiin kolmen rakkaan ystäväni yhteenlaskettuja 75- v synttäreitä Adamsissa. kuvasaldo on oman kamerani puhelimeni suhteen kaikki tässä, mutta taidan saada uuden hippamekkoni kuvattua piakkoin muutenkin. zaran 39 euron pitsihelmainen yöpaitulia mukaileva mekko pelasti asudilemman näiden kemujen lisäksi todennäköisesti myös monelta muulta illalta. 

ensimmäisen kuvan kaunis pakettikortti on Ikean kammottavaa toimistotarvike- ja teippihysteriaa lietsovalta paperiosastolta.. 

translation// pics from last night. wearing zara dress with vintage accessories. 

Onko kuulolla muita joiden miehisyys on näin karmaisevalla tavalla mitätöity ja häpäisty, vai kantaako tosimies pinkin univormunsa ylpeydellä ja rinta rottingilla? Onko neonpinkki ollenkaan sama asia kuin tyttöjen pastellipinkki, vai meneekö samaan "tyttöjen väri" -kategoriaan kuin hempeämmät serkkunsakin? Neonpinkki garderobi uroskoiralla: uhka vai mahdollisuus?

Panta: Hurtta Lifeguard koko: 35 cm. Ostettu käytettynä.
Heijastinliivi: Hurtta Lifeguard Twilight Vest. Koko: 25. 20 € Musti ja Mirri (Lemmikkimessut 2013)
Hihna: Flexi Comfort 5 m. Koko: S. 24.90 € Lemmikkistore.fi (Lemmikkimessut 2013)

Perjantaina puin pitkästä aikaa päälleni övereimmän juhlamekkoni, paljetein kyllästetyn hopeisen ja hävyttömän lyhyen mekkosen. Olen paljettiharakka pahimmasta päästä, tämä mekko on löytö parin vuoden takaa jostakin pikku outletista Lahdesta.

Juhlat olivat mainiot, ihmiset ihania, viini virtasi ja kuvakaan ei ihan tarkentunut. Ysärihittejä soittanut DJ tanssitti jalkani siihen pisteeseen, että kutakuinkin kolmen korttelin kotimatka taittui taksilla.

Erityisen hauskaa oli, kun rakas ystäväni sattui olemaan toisissa bileissä samassa talossa, kolme kerrosta meidän juhlapaikkaamme alempana. Kontrasti opiskelijabileiden ja vähän asiallisemman pöytäjuhlan välillä oli melkoinen, mutta pelkästään hyvällä tavalla. Oli hauska huomata, että itse istui oikeastaan molempiin ympäristöihin ihan mukavasti.

Rakastan tätä aikaa vuodesta, kun kissanristiäisiä riittää joka sormelle ja kaikki kimaltavat vaatekappaleet tulevat kerrankin kaapin perukoilta käyttöön. Toisaalta oli myös ihana hetki sitten hypätä junasta Tampereella, raahustaa lähi-pizzerian kautta kotiin ja painua ihan-just-kohta omaan sänkyyn nukkumaan. 

Tällainen kuvapläjäys tänään. Kuten jo otsikossa mainitsin niin tänään mennään bikertunnelmissa! Vihdoinkin sain käyttöä mun nahkaleggingseille, ne on maannu kaapil pohjalla vaikka kuinka kauan. Jotenkin ei vaan ole tullut käytettyä, mutta nyt kun kattelen näitä kuvia on pakko myöntää et ne on tosi kivat. Ehkä niille nyt tän jälkeen löytyy enemmän käyttöä. Harmillista vaan et olen viime aikoina pudottanut aika paljon painoo, jouduin siis laittaa normi leggarit alle ettei näytä liian isoilta. En tajua mistä mun painon tiputus lähtee, syön ihan normaalisti enkä ole mitenkään yrittänyt laihduttaa.

Käytiin vähän aikaa sitten äidin kanssa syömässä sushia - missä muuallakaan kuin uudessa kantakauppakeskuksessani Itiksessä, haha. Oikeastaan pyörin missä vain, jossa on vähänkin joulumainen meininki. Lunta on satanut yön yli vähän maahan, ja mä kuuntelin aamulla koko Michael Bublen joululevyn läpi kun aurinko paistoi ikkunoista sisään.

Olen ollut tosi hyvällä tuulella viime aikoina. Ensin ajattelin, että siihen ei ole ollut erityistä syytä, mutta kun tarkemmin pohdin, mulla on kaikki syy olla iloinen - asiat eivät voisi olla tällä hetkellä paremmin.

Ihanaa tiistaita.

takki, laukku/vintage , paita/H&M , kengät/nelly.com

Arvatkaapa mikä on joka-aamuinen piristykseni? Sukkien valinta! En omista yhtäkään paria yksivärisiä ja tylsiä sukkia. Sukkalaatikkoni pursuaa toinen toistaan värikkäämpiä ja pirteämpiä sukkapareja. Minusta on hirveän hauskaa pukea päälleni aina jotain ei-sovinnaista ja ei-aikuismaista, vaikka se joskus onkin ainoastaan sukat. Eräs vanha koulukaverini ala-  ja yläasteelta sanoi minulle, että tulee aina muistamaan minut tyyppinä, jolla oli hassut sukat. Olen siis ollut jo yli vuosikymmenen johdonmmukainen sukkavalinnoissani; mitä värikkäämpää sen parempi! Raitaa, ruutua, eläinkuosia ja kesällä pukeutumiseni kulmakivenä toimii polvisukat.

Jalkojani piristivät tänään nämä. 

Siivouspäivä kaupalla. Kuullostaa tylsältä, eikö? No sitähän se on, mutta ainakin voin valita siivousvälineeni.

Tukka tuttuun tapan sekaisin.

Mukavaa tiistaita. Minä palaan huiskimaan.

Terveisin,

Nina

http://instagram.com/weerebel  Mulla on uus tukka!:) Kuvia löytyy weerebelin Instagrammista, mutta tässä itse otettu selfie mun uudesta Badass fighter tukasta:

Nyt kun joulu tulee niin monenmoiseen asiaan tarvitaan ehdottomasti tähti-sapluunaa ! hih, itse tarvitsin sitä yhteen DIY-projektiin ja ajattelin laittaa tähden taitteluohjeen teillekkin. Vaikuttaa kovin monimutkaiselle, mutta toi on ihan helppo... Toivottavasti osasin tehdä selkeät ohjeet... (tai siis ymmärrettävät)

Saiko tuosta mitään tolkkua, vai onko ihan liika sekava ? Yritin ainakin ihan kympillä !

Tähtiprojekti johon tätä tarvitsin, saa ihan oman postauksensa kunhan se vaan valmistuisi. Paljetteja ommellaan taas kovaa vauhtia ja oops kohta ne loppuu kesken !

Farkut Levis / Paita Weekday / Takki Colourwear / Kengät ja reppu Vans

Tuli pyörittyä Forumin liepeillä toimistoaikaan, ihan kuin olisi ulkomailla käynyt. Tällä kertaa oli ihan oikeaa tekemistä, ei vain Ponkesissa notkumista. Kahden tunnin erittäin antoisa palaveri, jonka seurauksena saatiin taas salaisia hommia askeleen eteenpäin. Ensi keväästä tulee JÄNNITTÄVÄ!

Mä olen sanonut tämän ennenkin ja sanon uudestaan. Olen niin onnellinen, että olen tällä alalla! Palaveriin voi mennä pipo päässä ja reppu selässä, kukaan ei maindaa tatskoja, lävistystä naamassa tai pinkkiä tukkaa. Jos olisin jatkanut insinöörilinjalla, niin näyttäisin tällä hetkellä varmasti ihan erinäköiseltä. Pelkkä ajatuskin ahdistavista työvaatteista ja muka-asiallisista bleisereistä kauhistuttaa. Jos ei duunissa voi näyttää itseltään, niin työpaikka on silloin väärä. En voisi koskaan luopua omasta tyylistäni, osasta itseäni, rahan ja työn vuoksi. Minusta on ihanaa, että saan tehdä juuri sitä, mitä rakastan ja näyttää siltä, miltä haluan. Olen erittäin onnekas ja kiitollinen siitä!

Translation: Just a normal day at the office.

Täältä pimeästä sopesta taas päivän asu, perusteellisen tyypillistä tällä kertaa. Nyt on käynnissä se aika, kun kaapin etualalle on kasattu kaikenmoista villaa. Pääosin harmaana.

Talven tullen nahkahousut on minusta lyömätön valinta: ei pääse tuuli läpi, ja ovat mukavat ja joustavat. Vähän suuret tosin, kun en koskaan muista, että nahka antaa aina myöden nopsasti.

Huivihuitulan sain muistoksi Pariisin reissulta. Minusta se on hurjan nätti.

Yllä: nahkahousut H&M, villapaita Uniqlo, huivi Isabel Marant pour H&M, buutsit Carvela

PS. Olisiko kenelläkään ideaa, mihin olen voinut tunkea lapsen KAIKKI kolme paria Reimatec-rukkasia? Koko kämppä myllätty hyrskyn myrskyn, löytyi yhdet parin vuoden takaiset ja yksi pariton! 

Vanhusten hoitajat täällä terve! Kaksi päivää uudessa työpaikassa on kulunut, vielä emme kuitenkaan ole vanhuksia nähneet vaan olemme olleet toimistohommissa ja hoidettu yhden työntekijän 2kk vanhaa vauvaa. Mikäpä kiire se niitä vanhuksia hoitamaan vaikka vanhusten kotipalvelussa työskennelläänkin.. This is the african time! No jospa huomenna pääsisimme kotikäynneille, jännityksellä odotamme! Tänään järkkäilimme tuhansia kansioita ja lisäsimme niihin kuuluvia papereita. Olemme varmoja, että kun illalla silmät sulkee alkaa unissa kansiot vyöryä päälle ja numerot vilisee silmissä. Noh, eipähän tarvi ainakaan lampaita laskea.

Meillä on täällä landella ihana pieni mökki missä majailemme nämä kaksi viikkoa. Meillä on jopa kaksi huonetta ja minikeittiö. Kyllä kelpaa asustella. Tämä on myöskin ensimmäinen kerta meille täällä Afrikassa kun on mahdollisuus valmistaa itse ruokaa. Huikeeta! Kokkailimme innoissamme monenlaisia herkkuja. Ihanaa syödä just sitä mitä itse haluaa. Palautimme mieleen myös sen, että hei mehän olemme superkokkeja! Aina on myös positiivistä se, että kun itse valmistaa niin tietää mitä ruoka sisältää ja kaiken lisäks maistuu!

Kaikille on täällä omat sängyt, jopa 120cm:t. Voi nukkua X-asennossa ja miten päin haluaa. Ongelmana taitaa enemmänkin olla se, että miten osaa edes nukkua yksin kun on kaksi kuukautta nukuttu kylki kyljessä. Ensimmäisenä yönä Anni heräsi monta kertaa, kun säikähti olevansa liian lähellä Jennaa.. vaan eihän se vieressä nukkunutkaan! Kahden viikon ajan nyt yritämme varovasti irtautua tästä symbioosista ja ottaa omaa tilaa. Onneksemme sängyjen välillä on korkeintaan puolen metrin etäisyys niin ei oteta kuitenkaan kerralla liian suurta harppausta.. Ja kun ensiksi mietimme virallisessa sängyn valitsemistilaisuudessa, että jos Anni aamuvirkuimpana nukkuisi toisessa huoneessa. Ajattelimme kuitenkin, että saattaisi olla liian raskasta heti kerralla noin suuri muutos ja etäisyys. Laskimme muuten yksi ilta, että tästä kolmesta kuukaudesta tulemme nukkumaan samassa sängyssä yli kaksi kuukautta! Tämähän menee enemmän yli ku mummonmökissä ikinä! Vaikka olemme melkoisessa vierihoidossa oltu koko tämä aika emme ole (ainakaan vielä) totaalisen kyrpiintyneet toisiimme ja puhummekin toisillemme vielä! Ja nauramme (toisillemme)! Vaan kyllähän meillä aina hyvät jutut on ollutki niin miksipäs ei naurattas ja ymmärretään hyvän päälle molemmat!

Täällä uudessa kodissamme voimme olla myös aivan turvassa. Kuulimme, että kaksi vartijakoiraa päästetään yön ajaksi irti eli 21.00-06.00 meillä on ulkona liikkumiskielto. Nyt ei oo paljon edes unissakävelylle varaa, ainakaan jos oven ulkopuolelle sattuu astumaan. Saispahan ainakin säpäkän herätyksen vai kerkeäisköhän siinä edes herätä ennen hengen lähtöä. Kyllä maalla on ihmisen hyvä olla!

Niinkuin olemme aikaisemmin jo saattaneetkin mainita Afrikan pitkistä pimeistä illoista niin se on asia, joka meinaa välillä ottaa kupoliin meitä jokaista. Eilen meinasimme alkaa kiipeileen jo melkein seiniä pitkin niin oli pakko hypätä trikoisiin ja lähteä agrelenkille. Kävimme noin viiden kilometrin päässä sijaitsevassa Mukonon keskustassa. Takaisin tullessa otimme myös muutaman juoksuaskeleen. Kerkeämme täällä iltojen aikana saada kaiken maailman ideoita ja tällä kertaa ilmoittauduimme kevääksi Oulun terwahölkän puolimaratoniin. Katotaan miten siinä huvissa käy näille kolmelle Kemi-Tornion tytöille. Nimittäin Anna-Stinasta on tullut samanlainen jokapaikanhöylä kuin meistäkin ja on hyvä jo nyt alkaa buukkaamaan kalenteria täyteen ensi vuoden tapahtumista. Seura tekee kaltaisekseen ja olemme muuttuneet paljon. Toivomme kuitenkin muutoksen vieneen meitä vain positiiviseen suuntaan. Kun täältä Suomeen palaamme, olemme vain entistä parempia tyyppejä!

Xoxo

Pääsin tänään pitkästä aikaa luovuttamaan verta!

Veripalvelu oli yliopistolla päivystämässä ja innostuin kokeilemaan, joko hemoglobiinini olisi tarpeeksi korkealla. Luovutusyritykseni kun ovat viime kerroilla tyssänneet siihen. Tänään pääsin kuitenkin pötköttelemään neula käsivarressa, kylläpä tuli kiva olo. Niin pieni vaiva minulle, mutta jonkun muun elämä voi olla siitä kiinni.

Vähemmän kivasti meni eräs tentti. Ehkä metodi "ilmesty tenttiin ja toivo parasta" ei ole paras mahdollinen opiskelutaktiikka... No, uusintaan sitten.

Aamulla nappasin päälleni erittäin vähälle käytölle jääneen Marimekon jakun. Se on alun perin poikaystäväni kaverin kirpputorilöytö, ehkä 70-80 luvulta. Jakku parka on ollut vähällä päätyä kiertoon minunkin kaapistani, mutta jotenkin se on sinnitellyt karsintakierroksista läpi. Näihin keleihin se väljänä ja pitkänmallisena, sekä 100% villaisena sopii oikein mukavasti.

Jakku Marimekko, farkut Weekday, huivi Palestiinasta, kengät Roomasta

Kengät puolestaan ovat Rooman-tuliaisia. Vanhana hevostyttönä tallikenkämäinen tyyli viehättää kovasti, pieni korko tuo ryhtiä ja italialaisten jalkineiden laadusta tuskin tarvitsee mainita. Jopa suutari kehui niitä, kun kävin vaihtamassa korkolaput ennen käyttöön ottoa.

Löysin siis vihdoinkin luottosuutarin Tampereelta. Jotenkin kokemukseni suutareista ovat olleet tylyjä ja nihkeitä, mutta tällä kertaa kohdalle osui asiakaspalvelukykyinen ja kiva tyyppi. Eivätkä opiskelija-alennuksen jälkeen äärimmäisen kohtuulliset hinnatkaan pahemmin haitanneet...

Vanhasta Hesarin väriä käsitteleväsä jutusta.

PUNAINEN

Pukeutumisopas: Punainen on energinen väri, se antaa itseluottamusta ja hallinnantunteen. Se viestii iloisuudesta mutta myös vaativasta luonteesta.

Väriterapeutti: Punainen on voiman, kiihkon ja energian väri. Se on voittajan väri. Punaiseen pukeutuva ei häpeä vartaloaan eikä seksuaalisuuttaan.

Voimaa, kiihkoa ja energiaa?

Tässä asukuva päivältä, jolloin piti muuntutua helposti töistä pikkujouluihin. Olen henkilö, jolla ei ole erillisiä juhla- tai työvaatteita, vaan kaikkia käytetään reippaasti kaikkialla. Ainakin ajatuksen tasolla.

Tässä on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka helpolla muunnan asun iltamenoihin sopivaksi: Neuleen alla on ohuempi pellavatoppi. Ja siinä se. Kengät toki vaihdan ulkoilmaystävällisemmiksi, ja vähän lisään huulipunaa, mutta muuten se on siinä.

Ajatus on ajankohtainen myös siksi, että pian tulevalla työmatkallani täytyy ajatella vastaavaa, muuntautumiskykyistä asua, sillä luvassa on myös isot juhlat ja seuraavana aamuna/ päivänä hengaaminen (tai kotiutuminen) juhlamekossa ja koroissa ei oikein houkuta... Päässä raksuttaa siis kovasti eri asuvaihtoehdot, sillä alitajuisesti huoman miettiväni myös ensi viikon hautajaisasua.

Translation: Convertible outfits. From office to a christmas party (pic's)  and from company's big anniversary party to a office (soon, when in Stockholm). These are the things in my mind.. And a proper funeral dress too.

Tulevan viikon työtapaaminen on saanut silkasta innostuksesta pläräämään lehtiä ja suunnittelemaan huolella asua. Valkoisella silkkipuserolla ei voi mennä koskaan vikaan. Vai voiko?

Tylsää tylsää ja tylsää, tiedetään,  mutta mikäli Christian Dioriin on luottaminen "Black is the most slimming of all colors. It is the most flattering. You can wear black at any time. You can wear it at any age. You can wear it for almost any occasion. I could write a book about black."

Eli mustalla asukokonaisuudella nyt ei ainakaan voi mennä vikaan!

Kiinnostaisikos kuulla ketä sitä ollaan menossa tapaamaan? Klik klik mukaan vaan!

M.